"Länsi-Suomessa on yleisesti poimittu etenkin kantarelleja, herkkutatteja ja muita hienompina pidettyjä sieniä, itä-Suomessa puolestaan on kerätty etenkin rouskuja ja muita tattilajeja.
Kuivattujen
herkkutattien jämät pääsivät oikeuksiinsa pehmeässä tattimuhennoksessa, jonka
alkuperäinen resepti on peräisin mummoni keittokirjasta (Koskimies, H. &
Somersalo, E. 1950. Keittotaito koteja ja kouluja varten. Porvoo: WSOY).
Muhennoksessa voi luonnollisesti käyttää muitakin sieniä kuin tatteja.
Esimerkiksi kantarellit, orakkaat ja suppilovahverot sopivat muhennokseen
loistavasti, mutta voit kokeilla myös rouskuja, haperoita sekä herkkusieniä.
Tattien runsas, metsäinen maku tulee muhennoksessa ihanasti esille. Jos käytät
kuivattuja tatteja kuten minä, liota sieniä runsaassa vedessä noin puoli tuntia
ennen muhennoksen valmistamista.
Tattimuhennos:
500 g tatteja
40 g voita
1 sipuli
3 rkl korppujauhoja
2 rkl vehnäjauhoja
1 1/2 dl vettä
valkopippuria
suolaa
2 dl ranskankermaa
Kuori ja pilko
sipuli ja ruskista se voissa. Laikkaa tatit pieniksi kuutioiksi ja lisää
pannulle, ruskista hiukan. Lisää sitten korppujauhot, vehnäjauhot, vesi sekä
mausteet. Anna seoksen hautua kannen alla noin 20 minuuttia ennen ranskankerman
lisäämistä. Tämän jälkeen muhennos saa enää ainoastaan kiehahtaa. Tarjoile
tattimuhennosta kasvis- ja liharuokien lisukkeena.
Sienestäminen on
kaikin puolin loistava tapa. Metsässä samoillessa voi nauttia luonnosta ja
saada liikuntaa rauhalliseen tahtiin, mutta sienet tarjoavat myös erinomaista
ja ilmaista ravintoa meille onnekkaille, jotka saamme nauttia jokamiehen
oikeuksista. Sienestys on levinnyt maahamme alun alkaen lännestä ja idästä,
mikä vaikuttaa tutkimusten mukaan edelleen siihen, millaisia sieniä missäkin
päin erityisesti suositaan. Länsi-Suomessa on yleisesti poimittu etenkin kantarelleja,
herkkutatteja ja muita hienompina pidettyjä sieniä, itä-Suomessa puolestaan on
kerätty etenkin rouskuja ja muita tattilajeja. Vaikkakin sienestäminen on
helppoa ja suositeltavaa, kannattaa keräilyssä olla aina äärimmäisen tarkka:
kerää ainoastaan sellaisia sieniä, jotka tunnistat varmasti. Useilla
herkullisilla ruokasienillä on myrkyllisiä näköislajeja. Helpoimpia
tunnistettavia ovat esimerkiksi kantarellit, vaaleaorakkaat ja
mustatorvisienet, jotka on myös helppo valmistaa maittavaksi ateriaksi ilman
esikäsittelyn tarvetta. Ei siis muuta kuin kori käteen, kumpparit jalkaan ja
mättäille askeltamaan: metsässä kulkeminen on kuin rauhallista meditointia ja
sienet ovat lähiruokaa parhaimmillaan.
MARGINAALISSA:
Pari päivää sitten
käyty keskustelu ruokapöydän ääressä lähti rönsyilemään ja johti
ajatuksenvaihtoon lisäaineista ja pikaruoan terveyshaitoista. Keskustelun
jälkeen en ole päässyt yli siitä irrationaalisuudesta ja kaksinaismoralismista,
jota niin sanottu pikaruokakulttuuri tuottaa. Syömme yhä enemmän ruokaa, joka
ei ravitse meitä vaan päinvastoin saattaa meidät aliravittuun tilaan ja
puutosoireisiin. Muutamme kehomme kemiaa ja koostumusta syömällä sellaista
ruokaa, jonka tiedämme olevan epäterveellistä, mutta josta emme kykene täysin
irrottautumaan. Sen lisäksi että heikennämme omaa elämänlaatuamme tällaisella
toiminnalla, tulee kysyä, millaista tulevaisuutta rakennamme jälkipolvillemme.
Kun tarkastelen pikaruokateollisuuden lapsiin kohdistuvaa mainontaa, järkytyn
ja suutun: ei voi kuin todeta, ettei mainonnalla ole moraalia. Se, että
ohitamme tämän faktan jokapäiväisessä elämässämme on melkeinpä yhtä
järkyttävää. Hyvä on; minäkin käyn toisinaan pikaruokaravintoloissa. Lähden
seuraksi kun joku toinen haluaa syödä hampurilaisen, mutta useimmiten en edes
ota itse mitään. Katsellessani pikaruokaravintoloiden kolkkoa, meluisaa ja
rasvan käryistä ympäristöä mietin, millaisia ravitsemustottumuksia ja ruokaan
liittyviä asenteita lapset siellä omaksuvat. Itse en haluaisi viedä lapsiani
sellaiseen ympäristöön, enkä myöskään haluaisi tarjota heille sellaista ruokaa,
joka on niin voimakkaasti ristiriidassa oman moraalikäsitykseni kanssa niin
ruoan kestävän tuottamisen, terveellisen ravinnon kuin eettisen mainonnankin
näkökulmasta. Mutta eikö ole erikoista ajatella, että omaan terveys- ja
moraalikäsitykseen liittyviä päätöksiä voisi venyttää siihen asti, jos joskus
hankkii lapsia? Muutoksia omiin terveys- ja kulutustottumuksiin kannattaa ja
tulee tehdä jo aikaisemmin, ihan vain oman itsensä vuoksi.
* *
*
The remaining dried porcinis I had found
themselves in a soft stew that really did them justice. The original recipe is
from my granny’s old cookbook, again, but I made some small alterations. You
don’t have to use just porcinis for the stew; for instance, chantarelles, tooth funguses
and funnel chantarelles work beautifully in a stew. You can also try out
milk-caps, russulas and button mushrooms. The abundant, forested flavour that
porcinis have works very nicely in the stew. If you are using dried porcinis
like I did, soak them in a plenty of water about half an hour before cooking
the stew.
Porcini Stew:
500 g (1 lb) porcinis
40 g (1 1/2 oz) butter
1 onion
3 tbsp. breadcrumbs
2 tbsp. plain flour
1 1/2 dl (2/3 cup) water
white pepper
salt
2 dl (3/4 cup) crème fraîche
Peel and chop the onion and brown it in the
butter. Dice the porcinis and add to the frying pan with the onion; brown
gently. Add then the breadcrumbs, plain flour, water and the seasonings. Let
the stew simmer under a lid for about 20 minutes before adding the crème
fraîche. After this only let the stew quickly boil up before removing it from
heat. Serve the porcini stew as a side dish with vegetables and meat.
Mushrooming is a great manner in every way you
can think of. You can enjoy nature and get some exercise when walking in the
forest, but this every man’s right also gives you the chance to get healthy and
free food. Mushrooming has spread to Finland both from Russia and Sweden, and
still to this date it seems to affect on the mushroom types people are keen to
pick: in eastern parts people pick more milk-caps and boletes, in western parts
they prefer “finer” mushrooms such as chantarelles and porcinis. Even though
mushrooming is easy and very advisable, you should always be extra careful with
it; pick only mushrooms that you can identify for sure. Many edible mushrooms
have poisonous twins. The easiest species are chantarelles, hedgehog mushrooms
and black trumpets that make delicious meals without any pre treatment. So put
on your wellies, pick up a basket and step onto the tussocks; wondering around
in the woods is like meditation, and mushrooms are the best local food there
is.
OVER THE EDGE:
A couple of days ago I had an interesting
conversation about food additives and the health issues that fast food creates.
After the conversation I just can’t get over all the irrationality and double
standard that the so-called fast food culture creates. I can’t believe we eat
more and more of food that cannot nurture us, but leads to malnutrition and deficiency
indications. We are literally changing the chemical and physical composition of
our body by eating food we know is unhealthy for us; we’re just not able
to break away from it. In addition to weakening our own quality of life we make
choices that affect that of our children. When I view the marketing that fast
food industry focuses on children, I get upset and angry; marketing has no
morals. The fact that we disregard this is quite frankly shocking. Okay, there
are times when I have visited a McDonald’s or the local equivalent, Hesburger.
I go along with somebody who wants to have a burger, but most times I don’t
take anything myself. As I take a look at the gaunt and noisy restaurant that
stinks like grease, I cant help but wonder, what kind of attitudes children
absorb there. I myself would not like to take my kids to such an environment,
and I wouldn’t like to offer them food that is so strongly against my health
and moral standards in regards to sustainable development, healthy food and
ethical marketing. But isn’t it funny to think that you can postpone decisions that
regard your important thoughts on health and morals to the day when you have
children of your own? We should make these decisions right now, for our own
sake, and through it for the sake of our future generations.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti